top of page
  • Writer's pictureE3 Pandemic Response

Toimiva viestintä on tärkeä avain pandemiantorjunnassa


E3 porukka
E3-työpajassa hanketta esittelivät Jukka Puhto (TAU), Aku Karvinen (VTT), Piia Sormunen (TAU) ja Jari Erkkilä (Tamlink).

E3 Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions -hanke järjesti huhtikuussa Helsingissä työpajan aiheesta Rakennetun ympäristön terveysturvallisuus.

Työpaja toi esille useita työturvallisuuden avainasioita erityisesti pandemioiden hallinnan kannalta.


Toimintaohjeiden luominen koko yhteiskunnalle ja niiden toimivuus pandemiatilanteen alkaessa on kriittisen tärkeää sujuvan ja turvallisen yhteiskunnan toiminnan mahdollistamiseksi.


Jotta toimintaohjeet pandemian torjuntaan voi luoda, on oltava tietoa muun muassa sen leviämistavoista ja ehkäisykeinoista. Näiden tietojen avulla voidaan kehittää riskityökaluja, jotka mittaavat kunkin pandemian vaarallisuutta, leviämisen nopeutta ja tapoja, sekä riskiä tietyissä tiloissa ja tilanteissa.

Pelkkä tieto, riskityökalut ja toimintaohjeet eivät yksistään riitä aktiiviseen ja toimivaan pandemian hallintaan. Niiden lisäksi tarvitaan selkeä ja toimiva viestintä, joka tavoittaa kohdeyleisönsä kaikilla tarvittavilla viestinnän tasoilla.

E3 työpaja
Jukka Puhto lausui tervetulosanat ja johti toisen työpajaryhmän keskustelua.

Viestinnän merkitys pandemioiden torjunnassa muodostuu kriittisten kysymysten kautta. Mikä tauti on kyseessä? Miten se leviää? Mitä toimintaohjeita on noudatettava? Miksi? Millä alueella? Kuinka kauan? Mitä minun pitää tehdä, jotta selviämme tilanteesta vähin tartunnoin ja yhteiskunta palautuu normaalitilaan nopeasti?


Tässä tilanteessa lääkäri, viestintäkoordinaattori ja tutkija tarvitsevat erilaiset vastaukset kysymyksiin. Lisäksi he jakavat pandemioiden hallintaan liittyen erilaista tietoa eteenpäin. Näin ollen viestinnän verkostot on hyödyllistä tunnistaa ja huomioida viestinnän suunnittelussa, sekä järjestää eri toimijoiden välinen ja sisäinen viestintä tehokkaaksi ja tarpeen mukaiseksi.

E3-hankkeen tapauksessa esimerkiksi virologi tutkii pandemian aiheuttajaa ja levittää tietoa taudin olemuksesta ja leviämisestä, rakennustekniikan tutkija auttaa suunnittelemaan terveysturvallisia tiloja lähityötä varten ja kiinteistöjen omistajat työskentelevät yhteistyössä tutkijoiden kanssa muuttaakseen tilat uuteen tilanteeseen sopiviksi.


Tavalliset ihmiset taas saavat tarvittavat tiedot viranomaisilta ja tutkijoilta, jotta arkielämä voi jatkua pandemian sallimissa rajoissa ilman turhia keskeytyksiä. Näin onnistunut ja vikkelä viestintä kaikkien osapuolien välillä mahdollistaa yhteiskunnan toipumisen ja mahdollisesti jopa pandemian torjumisen ennen sen laajaa puhkeamista.


Minkälaista viestinnän sitten pitäisi olla?

Varsinkin virallisilta kanavilta tulevan viestinnän tulisi olla luotettavaa, jotta siihen uskotaan ja sen mukaan toimitaan. Tiedon totuusluonnetta voi olla vaikea varmistaa, sillä uutta tietoa syntyy jatkuvasti tutkimusten ja löydösten ansiosta. Seuraava esimerkki valottaa tätä ja viestinnän toimivuuden merkitystä käytännössä.


E3 työpaja
Piia Sormunen esitteli E3-hankkeen case-kohteita ja sisäilman merkitystä kiinteistö- ja rakennusalalle.

Covid-19 pandemian alussa uutisoitiin vahvasti, kuinka tauti ei ole ilmateitse leviävä, mutta uusi tieto todisti tämän olettamuksen myöhemmin vääräksi. Yleisö ei kuitenkaan hyväksynyt uutta tietoa helposti aikaisemman tilalle, varsinkin kun viestintä aiheesta oli alkuun ristiriitaista. Monimutkaisten ilmiöiden kohdalla tällaisiin vaikeuksiin on hyvä varautua ja valmistautua aina toimimaan parhaan mahdollisen tiedon mukaisesti. Viestin uskottavuuteen liittyvät myös ihmisten tunteet ilmiöstä.


Pandemiat ovat terveysuhkia ja siten pelottavia. Näin ollen viestinnän sävyllä on paljon merkitystä siihen, kuinka se vastaanotetaan. Tärkeää on myös määritellä sisällön ajankohtaisuus ja sen positiivinen sävy. Esimerkiksi nyt kun pandemia haluttaisiin jo unohtaa, on hyvä suunnata viestintää positiivisella tavalla ennaltaehkäiseväksi ja ylläpitäväksi.

E3-hanke keskittyy tässä tekstissä esitettyihin aiheisiin tutkimuksessaan ja viestii laajasti työstään kotisivuillaan ja sosiaalisessa mediassa. Vastuu viestinnän toimivuudesta lepää lopuksi niin tiedon tuottajalla, sen jakajalla kuin sen vastaanottajalla. Todistettua ja tutkittua tietoa voi levittää kuinka taitavasti tahansa, mutta jos sen kuulija ei tahdo uskoa tai kuunnella, on tehtävä lähes mahdoton.

Luotettavaa, ajankohtaista ja sopivan sävyistä viestintää, kohdistettuna ja täsmennettynä kaikilla viestinnän tasoilla – siinä on jo ainesta torjua tulevia pandemioita vastuullisesti ja kestävästi.

Kuvat ja teksti Alisa Hakola ja Jukka Puhto


Kirjoittajat osallistuivat E3-hankkeen terveysturvalliset tilat -työpajaan toukokuussa. Puhto on yliopistotutkija Tampereen yliopistolla ja E3-hankkeen tutkijaryhmässä. Hakola on sosiologian maisteriopiskelija ja harjoittelijana Tampereen yliopiston innovaatioalusta CoreLabilla.


Comments


bottom of page