E3-hankkeen tulosseminaari Helsingissä Ilmatieteen laitoksella esitteli monipuolisen kattauksen jo saaduista tuloksista tartuntatautien leviämiseen ja terveysturvallisiin tiloihin liittyen. Tampereen yliopistosta mukana oli useita tutkijoita puhujina ja kuuntelijoina, joista yksi oli Rakennetun ympäristön tiedekunnan tutkija Helena Mantere.
E3 Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions on yksi suurimmista Suomessa käynnistetyistä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välisistä hankkeista 12 miljoonan budjetillaan ja laajalla yhteistyökumppanijoukollaan.
Mukana projektissa on seitsemän tutkimusorganisaatiota, yli sata tutkijaa ja 22 yritystä, jotka kehittelevät yhteisinnovaatiossa tutkimuspohjaisia ratkaisuja virusten leviämisen estämiseksi ja turvallisen liikkumisen sekä elämisen puolesta.
– E3-hanke on todella mielenkiintoinen poikkitieteellinen kokonaisuus, jossa eri alojen huippuosaajat tekevät yhteistyötä tieteen ja teknologian parissa. Oma roolini E3-hankkeessa on tutkia miten uusia terveysturvallisten ratkaisujen innovaatioita ja liiketoimintamalleja voidaan viedä tehokkaasti markkinoille, kertoo Tampereen yliopiston tutkija Helena Mantere.
Tulevaisuuden tilat ja niiden käyttäjien tarpeet
Mantere on valmistunut Tampereen yliopistosta rakennustekniikan yksiköstä ja kerää nyt haastatteluaineistoa väitöstutkimustaan varten. Tutkimuskohteena ovat kiinteistöliiketoiminnan muutoksen dynamiikka ja innovaation diffuusio alan institutionaalisessa toimintaympäristössä.
– Tutkin millaisia asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet tulevaisuudessa ovat, mikä rooli terveysturvallisuudella on tulevaisuuden tarpeissa ja miten heidän muuttuviin tarpeisiinsa voidaan kiinteistö- ja rakennusalalla vastata nykyistä paremmin, toteaa Mantere.
Tutkittavia tarpeita ovat esimerkiksi E3-hankkeessa keskiössä olevat sisäilman laatu ja tilojen terveysturvallisuus työpaikalla ja laajemmin yhteiskunnassa. Mantere on kerännyt haastatteluihinsa yrityksiä E3-hankkeen kautta. Haastateltavat yritykset suunnittelevat muun muassa tiloja työpaikoille ja ovat näin tekemisissä asiakkaiden muuttuvien tarpeiden kanssa.
Alan kehittäminen vaatii sosioteknisen muutoksen
Kiinteistö- ja rakennusala on tunnetusti hitaasti muuttuva ja alan asiakaslähtöisyydessä on kehitettävää. Mantereen tutkimuksessa tavoitteena on kehittää toimintatapoja, jotka vastaavat paremmin asiakkaiden ja käyttäjien tarpeisiin, sekä levittää innovaatioita helpommin alan käyttöön.
– Tämä vaatii sosioteknistä muutosta, mihin puolestaan vaikuttaa alan institutionaalinen toimintaympäristö, joka asettaa rajoitteita mahdollisille muutoksille. Tutkin miten muutosta saataisiin nopeammin aikaiseksi esimerkiksi uusien toimintatapojen omaksumisen osalta, ja millaiset tekijät tätä muutosta rajoittavat, selittää Mantere.
Seminaarin antia
Toimintatapojen kehittäminen ja monitasoinen viestintä nousevat myös E3-hankkeessa tärkeiksi tekijöiksi tautien leviämisen hallinnassa ja tilojen pitämisessä turvallisina seuraavan pandemian ilmaantuessa. Tackling Pandemics -seminaarissa esityksiä pidettiinkin muun muassa aerosolihiukkasten visuaalisesta mallintamisesta ja tutkimisesta, sekä sisäilman paradigman muutoksesta kiinteistö- ja rakennusalalla.
– Omaan tutkimukseen liittyen AFRY:n Joona Lahden esitys ”Designing pandemic-resilient spaces” jäi mieleen. Siinä oli mielenkiintoista asiaa tilojen terveysturvallisuudesta, Mantere muistelee.
Jättihankkeet, kuten E3, keräävät ympärilleen laajasti eri toimijoita. Tällaisessa ympäristössä on hyviä mahdollisuuksia verkostoitua ja saada kehitysideoita omaan tutkimukseen tai työntekoon inspiroivista tutkimustuloksista.
Tulosseminaarin esitykset löytyvät E3-hankkeen sivulta Tackling Pandemics.
Lisätietoja:
Helena Mantere Rakennetun ympäristön tiedekunta helena.mantere@tuni.fi
Juttu ja kuvat: Alisa Hakola