• Nea Alanen

Biopankki on itseään rikastuttava aarrearkku ja kliinisen tutkimuksen kulmakivi – Avuksi myös E3:ssa

Suomen biopankit ovat ammattimaisia, valvottuja ja tutkimuksellisesti kustannustehokkaita kliinisten näytteiden tietokantoja, joiden osuuskunnan, FINBB:n, tarjoama yhden luukun taktiikka on suomalaisille tutkijoille ainutlaatuinen palvelu maailman mittakaavassa. Ilman biopankkeja myös E3-projektissa tehtävä tutkimus olisi hidastunut ja vaikeutunut.

Biopankkinäytteitä jaetaan näyteputkiin. Kuva: FINBB

Vuoden alussa, kun päätettiin, että biopankkia hyödynnetään myös E3-hankkeessa, alettiin saman tien keräämään helmi-maaliskuun aikana Helsingin yliopistollisessa sairaalassa koronatestattavilta sylki- ja nenänielunäytteitä valmiiksi. Silloin ei vielä edes tiedetty varmuudella yksityiskohtaisesti, että mitä tai miten tutkitaan.


Kliinisen tutkimuksen aloittaminen on hidasta. Tarvitaan muun muassa aikaa vieviä tutkimuslupia ja eettisiä lausuntoja.


”Biopankin ansiosta pystyimme aloittamaan näytteiden keräämisen jo kuukausia ennen varsinaista tutkimusta”, kertoo professori emerita ja Biopankkien Osuuskunta Suomi – FINBB:n hallituksen puheenjohtaja Anne Pitkäranta. Pitkäranta on mukana E3-hankkeen kliinisen tutkimuksen osuudessa asiantuntijana.


Keväällä niinkin suuri tutkimukseen tarvittava määrä näytteitä oli vielä helposti saatavilla taudin ilmentyvyysmäärien ansiosta, kun taas nyt tilanne on rauhallisempi ja samaa määrää näytteitä ei oltaisi millään pystytty keräämään.


”Jos tutkija nyt sanoisivat, että he tarvitsisivat sylkinäytteitä koronaa varten, niin voi olla, ettei niin paljoa positiivisia potilaita enää tässä vaiheessa olisi, tai ainakaan siinä suhteessa mitä oli viime kevättalvella”, Pitkäranta vahvistaa.


Anne Pitkäranta
Professori emerita, Helsingin yliopistollisen sairaalan eläköitynyt tutkimusjohtaja, Biopankki Suomen Osuuskunnan (FINBB) hallituksen puheenjohtaja Anne Pitkäranta.

Myös biopankki hyötyy tästä. E3:n tutkimusta varten perustettiin Helsingin yliopistollisen sairaalan biopankkiin myös täysin uusi tietokanta: nenänielun ja nenän etuosan näytteet.


E3:ssa Biopankkia hyödynnetään muiden muassa sylkinäytteiden testaamisessa, vasta alkaneessa päiväkotitutkimuksessa sekä uudessa lastensairaalassa, jossa aloitetaan seurantatutkimusta varten näytekeräykset.



Biopankki on avoin ja julkinen tietokanta

Erityislaatuista on, että näitä näytteitä voivat hyödyntää myös muut tutkijat. Myös E3:n hyväksi kerättyä patteristoa voi kuka tahansa tutkija käyttää myöhemmin esimerkiksi vertailuaineistona omassa tutkimuksessaan.



”Eräs potilas sanoi minulle taannoin, että hän ei tahdo antaa rintasyöpänäytettään vain yhdelle tutkijalle, vaan koko ihmiskunnalle. Nytkin E3:sta varten on kerätty ainutlaatuinen tutkimuspatteristo ja on upeata, että sitä pääsevät hyödyntämään myös muut aiheesta kiinnostuneet tutkijat.”


Biopankit perustettiin Suomessa 2010-luvun alkupuolella. Vähitellen ne ovat lähteneet käyntiin ja kerryttäneet sisältöään. Toiminta on alun perin käynnistynyt yliopistosairaaloiden ja yliopistojen yhteisistä biopankeista, ja vuonna 2017 perustettiin Biopankkien Osuuskunta, FINBB. Suomen Biopankkien Osuuskuntaan kuuluu kaikkiaan kahdeksan biopankkia.


FINBB:llä on kansallinen ”yksi luukku” FINGENIOUS, jonka kautta tutkija voi paikantaa Suomen biopankeissa olevan bionäytteen. Sen lisäksi, että sairaaloilla ja monilla kansallisilla toimijoilla, kuten veripalveluilla on omat biopankkinsa, myös yksityiset toimijat ovat heränneet biopankkien tärkeyteen. Tästä hyvä esimerkki on Terveystalo, jolla on omansa.



Entä miten bionäyte käytännössä laitetaan talteen?

Biopankit ovat käytännössä pakastimia. Kun potilaalta otetaan näyte, se pilkotaan esimerkiksi neljään tai kuuteen osaan ja laitetaan näyteputkiin. Näytettä tarvittaessa, näytteen tilaaja ottaa sen näytemäärän, mitä hän tarvitsee tutkimukseensa.


Biopankkien Osuuskunnan tulevaisuuden unelmana olisi, että yliopistosairaaloissa olisi omat robotit, jotka noutaisivat bionäytteen pankista automaattisesti.


Kun näytteitä hyödynnetään, niiden avulla syntynyt uusi data palautuu biopankkiin ja näin biopankin data rikastuu entisestään jokaisella tutkimuskerralla. Biopankki on tutkimuksellisesti ikään kuin loputtomien mahdollisuuksien aarrearkku.


”Valitettavasti kaikkien sairaaloiden palvelujärjestelemät ovat olleet niin kovilla juuri koronan ja hoitajalakon vuoksi, että sairaalahenkilökunta ei ikään kuin muista tarjota biopankkimahdollisuutta potilaalle näytettä otettaessa. Senkin vuoksi biopankkeja pitäisi tuoda enemmän esille positiivisessa valossa.”

Biopankkinäytteitä säilytyksessä. Kuva: FINBB

Vastuullinen, kustannustehokas ja potilasturvallisuuden näkökulmasta erinomainen palvelu nopeuttaa tutkimusta

Biopankkia hyödyntävät akateemisen tutkimuksen lisäksi myös kaupallinen lääketeollisuus. Tietenkin tätä myös toivotaan, että lääkkeitä tutkitaan tai uusia lääkkeitä kehitetään.


Biopankki on ammattimainen, turvallinen, kustannustehokas ja vastuullinen. Toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään systemaattisemmaksi. Biopankki on loistava tutkimusinfrastruktuuri, joka säästää kustannuksia juuri sen vuoksi, että tutkija voi käyttää näytteitä uudestaan ja uudestaan ja tieto näistä tutkimuksista palautuu pankkiin ja rikastuu aina uusien tutkimusten datalla.


”Jos tahtoisit esimerkiksi tutkia kielisyöpää, joita tulee ehkä noin 100 vuodessa esille, menisi lukuisia vuosia kerätä näytteet ja tutkia aihetta. Ei siinä enää jaksa keskittyä. Mutta jos näytteet olisi kerätty biopankkiin jo valmiiksi, saisit hetkessä tähti-idean ja sanoisit FINBB:lle, että tarvitset sata kielisyöpänäytettä. Tutkimus pääsisi heti vauhtiin.”


”Entisen tutkimusjohtajan painajainen oli, että saattoi olla 1000 pakastinta, jotka pursusivat tutkijoiden näytteitä, joista ei oltu varmoja, ovatko näytteet kunnossa. Tietoturvallisuutta kun ajatellaan, mikään ei ole niin hallittua kuin biopankki.”



Miksei biopankkia hyödynnetä enemmän?

Tutkimusmaailma on tietoinen biopankeista ja niiden toiminnasta.


”Geneerisesti useat tutkijat ajattelevat, että ”Jos minä kerään nämä näytteet niin minä haluan pitää ne omassa kenkälaatikossani”. He ovat tietyllä tapaa hyvin itsekkäitä. Kun tutkimusjohtajan työssä yritin puhua tutkijoille, että kun kerätään hienoja näytesarjoja, eikö niitä voisi laittaa suostumuksen antaneilta henkilöiltä biopankkiin. Tutkijat vastasivat, että ei voi, kun joku muu voisi niitä hyödyntää.”


”Tutkimukset on usein rahoitettu esimerkiksi akatemialta, valtiolta tai sairaalalta, eihän tutkimukseen käytetty raha silloin ole tutkijan omaa varsinaisesti. Tavallaan ei olisi siis syytä pitää näytteitä itsellään.”


Monitieteellinen suurhanke E3 tahtoo olla mukana näyttämässä tietä biopankkien hyödyntämisessä kliiniseen tutkimukseen. Ensi vuonna voimme esimerkiksi tehdä jo vertailevaa tutkimusta tänä vuonna otettuun näytepatteristoon. Tällainen aineisto on merkittävä ja ainutlaatuinen etsittäessä keinoja torjua pandemioiden aiheuttamia yhteiskunnan toimintoja lamauttavia tekijöitä.



Read the article in English here.

Vieraile FINBB:n sivuilla.