top of page
  • Writer's pictureLotta Oksanen

Ulkoinen turvallisuus on kunnossa – olisiko seuraavaksi sisätilojen infektioturvallisuuden aika

Vaikka Suomella on pitkä historia vahvoista omista puolustusvoimista, osoitti viimeistään Venäjän laajentama hyökkäyssota Ukrainaan, että yksin oleminen on vaarallista. Kansan Nato-kannatus lähti jyrkkään kasvuun ja oli viime syksynä jo 78%.

Prosessi eteni hyvin nopeasti viime kuukausien aikana. Suomen presidentti Sauli Niinistö vieraili Turkissa 16.-17.3.2023, ja vierailun myötä Turkin presidentti Recep Erdoğan kertoi Turkin parlamentin antavan vierailua seuraavalla viikolla positiivisen päätöksen Suomen Nato-hakemukselle.


Samaan aikaan myös Unkari kertoi parlamenttinsa antavan pian positiivisen päätöksen Suomen Nato-hakemukselle. Kaikki jäsenmaat ratifioivat Suomen hakemuksen, ja ulkoinen turvallisuutemme on vahvemmilla kantimilla kuin koskaan.

Samanaikaisesti koronapandemia on edelleen tehnyt tuhojaan. Uusi kevätaalto on jälleen alkanut niin jätevesipitoisuuksien, testipositiivisuuden kuin sairaalapotilaiden määrän perusteella. Uutisiinkin aihe on jälleen noussut.



Työpaikoilla poissaolot takuulla tuntuvat. Vuonna 2022 jopa 385 000 työntekijää sai koronatartunnasta johtuvaa tartuntautipäivärahaa. Keskimäärin korvaus tuli kuudelta päivältä, eli laskennallisesti jokainen työntekijä oli vuonna 2022 noin päivän poissa työvoimasta pelkästään koronan takia – ja tämän päälle kaikki muut hengitystieinfektiot.

EK:n arvion mukaan yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle noin 370 euroa, eli kokonaisuutena puhutaan n. miljardin euron kustannuksesta. Lisäksi tulevat mm. pitkittyneestä koronasta johtuvat poissaolot ja työkykylasku, joiden kustannukset nousevat arvioiden mukaan miljardeihin ja ovat alkaneet konkretisoitua.

Osa infektioista saavuttaa työntekijät työpaikan ulkopuolelta, kuten perheenjäsenten välityksellä. On kuitenkin kiistatonta, että osa tautien leviämisestä tapahtuu työpaikalla.


Oireeton tai lieväoireinen taudinkantaja työpaikalla voi pahimmillaan johtaa koko tiimin poissaoloon seuraavalla viikolla, millä on huomattavasti suurempi kustannus kuin yksittäisten tiimiläisten satunnaisilla poissaoloilla. Koko työpaikan terveysturvallisuus horjuu.

Viime vuosien tutkimustiedon perusteella tiedämme, että hengitysteissä esiintyvät infektiot, kuten koronainfektio ja influenssa, leviävät ensisijaisesti ilman välityksellä, jolloin pelkkä käsienpesu ei riitä.


Laajat leviämistapahtumat liittyvät lähes aina sisätiloihin ja tilanteisiin, joissa ilmanvaihto ei ole riittävä suhteessa täyttöasteeseen ja aktiivisuuteen.

Osa maista on jo aloittanut laajat sisäilman parantamishankkeet, joilla on tarkoitus vähentää niin tauti- kuin kokonaispienhiukkaskuormaa.

Ratkaisu lähtee sisätilojen nykytilanteen selvittämisestä, riskipaikkojen havainnoimisesta ja tarvittavien korjaustarpeiden tunnistamisesta.

E3-hanke on Business Finlandin rahoittama monialainen tutkimushanke, jossa etsimme yhä parempia ja vähemmän arkea haittaavia ratkaisuja virusten leviämisen vähentämiseksi.

Uskalla olla edelläkävijä. On sisäisen turvallisuuden vuoro.


Tutkijalääkäri Lotta Oksanen




Lotta Oksanen, tutkijalääkäri










Päivitys 26.4. : Juttua muokattu poistamalla maininta uusista yhteistyökumppaneista.



Viitteet:







(Qian, H. et al. Indoor transmission of SARS-CoV-2. Indoor Air 31, 639–645 (2021))




Kuva: Canva

Comments


bottom of page