E3-projekti järjesti Tampereen yliopiston kanssa yhteistyössä työpajatilaisuuden, jossa käsiteltiin terveysturvallisia toimitiloja. Työpajan tavoitteena oli tunnistaa millainen merkitys toimistojen terveysturvallisuudella on kiinteistömarkkinoilla pandemian jälkeen. Tähän juttuun on koottu keskeisimmät tulokset tilaisuudesta.
Terveysturvallisuuden merkitys omistamisessa
Tilaisuudessa käytävissä keskusteluissa kävi ilmi, että pandemioihin liittyvän terveysturvallisuuden merkitys ei juurikaan näy vuokrausliiketoiminnassa. Sinänsä terveelliset ja turvalliset sisäolosuhteet ovat tärkeitä, mutta pandemiaturvallisuus ei ole vielä tullut tarkasteluun mukaan. Fokus on enemmän teknistaloudellisessa energiatehokkuudessa.
Niin ikään myöskään asiakkailta ei ole tullut painetta terveysturvallisuuden kehittämiseen. Sinänsä sisäolosuhteiden terveellisyys on tärkeä asia myös käyttäjille. Tämä liittyy enemmän sisäilmaolosuhteisiin ja aistimaailman eri osa-alueisiin (lämpötilat, äänet yms.)
Terveysturvallisuutta on vaikea kääntää euroiksi. Isommissa kohteissa on paremmin mahdollisuuksia tehdä työhyvinvointia ja terveysturvallisuutta parantavia ratkaisuja ja siellä asiakkaat ovat myös valmiita maksamaan niistä. Pienissä kohteissa mahdollisuudet ovat hyvin rajattuja.
Terveysturvallisuuden parantamiseen liittyvät tehdyt toimenpiteet
Joihinkin tiloihin on tuotu ilmanpuhdistimia ja pleksejä on käytetty sekä kokoustiloissa että asiakaspalvelupisteissä. Tilojen ilmanlaatua on myös seurattu ja ohjattu käyttöä tulosten perusteella.
Haasteena terveysturvallisuuden hallitsemisessa on myös alan regulaatio ja sen tulkinta viranomaisten puolelta. Esimerkiksi ilman kierrättämistä ei hyväksytä, vaikka ilma olisi 99% puhdistettua. On myös koettu, että olisi hyvä jos olisi määritelty tietyt raja-arvot terveysturvallisuuteen liittyville sisäilman ominaisuuksille.
Onko työhyvinvointia ja terveysturvallisuutta tukeville toimitiloille kysyntää?
Terveysturvallisuudesta on oltava näyttöä – eli täytyy pystyä osoittamaan että tilat ovat hyvät. Muunlaiselle terveysturvallisuudelle ei ole kysyntään. Fokus on toistaiseksi energiatehokkuudessa, terveellisyyttä ei ole vielä niinkään huomioitu. Terveellisyys ei siis juurikaan näy ratkaisuissa.
Keskeistä olisi kyetä muuttamaan terveysturvallisuus euroiksi. Erilaisten sertifikaattien avulla voitaisiin edistää terveysturvallisten tilojen kysyntää.
Ovatko käyttäjät valmiita maksamaan ylimääräistä terveysturvallisuudesta, vai onko kyse enemmän must-ominaisuudesta?
Terveysturvallisuutta on vaikea kääntää euroiksi. Isommissa kohteissa on paremmin mahdollisuuksia tehdä työhyvinvointia ja terveysturvallisuutta parantavia ratkaisuja ja siellä asiakkaat ovat myös valmiita niistä maksamaan. Pienissä kohteissa mahdollisuudet ovat hyvin rajattuja.
Kysymys ehkä enemmän must-ominaisuudesta kuin valmiudesta maksaa enemmän terveysturvallisuudesta toimistoympäristöissä.
Millaisille terveysturvallisuutta parantaville ratkaisuille markkinoilla voisi olla kysyntää?
Osa kiinteistöomistajista kerää valtavasti dataa, mutta useimmat eivät käytä sitä hyväksi. Datan hyödyntäminen olisi nyt keskeistä ja datan avulla voidaan tehdä myös sisäilmaolosuhteita näkyviksi sekä vaikuttaa käyttäjien kokemaan turvallisuuden tunteeseen.
EU-tasolta on tulossa menetelmä rakennusten älykkyyden arviointiin. Rakennusten älyindikaattorilla arvioidaan rakennusten älyvalmiuksia yhtenevän menetelmän avulla energiatehokkuuden, rakennuksen käyttäjän sekä energian kysyntäjouston näkökulmasta.
Comments