H5N1-virus, eli tutummin lintuinfluenssavirus, leviää nyt huolestuttavaa vauhtia. Virus on tunnettu jo lähes 30 vuotta ja sitä on esiintynyt linnuissa aalloittain epidemioina etenkin Aasiassa. Viimeisten kolmen vuoden aikana virus on jäänyt kiertämään myös Euroopassa, ja tartunnat villilinnuissa ovat levinneet Euroopassa voimakkaasti. Lintujen lisäksi tartuntoja on havaittu ensin villeissä nisäkkäissä ja viime vuoden lopulla Espanjassa myös tarhaminkkeihin. Virus voi siis tarttua linnuista nisäkkäisiin.
Tällä hetkellä seurataan tiukasti, miten H5N1-viruksen genomi muuntuu ja miten se vaikuttaa viruksen leviämisreitteihin. Tämä on onneksi juurisyy sille, miksi E3-hanke on alun perin käynnistynyt ja mitä hankkeessa on viimeisten vajaan kahden vuoden aikana tutkittu: pandemioihin varautumista sekä niiden torjumista.
Tilanne on siinä suhteessa paljon parempi nyt kuin ennen COVID-19-pandemiaa. Osaamme varautua ja keskittyä taudin leviämisen kannalta merkittäviin seikkoihin, kuten viruksen muuntautumiskyvyn jatkuvaan seuraamiseen sekä leviämisreittien tutkimiseen.
"Ilman E3-hankkeessa opittuja menetelmiä emme pystyisi tällä nopeudella reagoimaan tähän tilanteeseen, josta pahimmillaan voisi potentiaalisesti kehkeytyä uusi pandemia", Suomen johtava virologi (Helsingin yliopisto) ja E3-hankkeen tutkija Tarja Sironen kertoo.
"Osaamme ottaa monipuolisesti näytteitä sekä selvittää viruksen leviämisreittejä – ja monet erilaiset suojautumiskeinotkin ovat tulleet matkan varrella tutuiksi."
Tutkitun tiedon merkitys nopean päätöksenteon ohella korostuu
Sirosen tutkimusryhmä tutki viime vuonna E3-hankkeessa COVID-19-viruksen ilmalevitteisyyttä laboratorio-olosuhteissa tutkimuseläinten keskuudessa. Näissä tutkimuksissa ilmeni, että virus leviää eläimestä toiseen ilmateitse. Meillä Suomessa on siis harvinaislaatuista monitieteellistä osaamista, joka on mahdollistanut ainutlaatuisen virustutkimuksen.
E3-hanke on yhdistänyt eri taudinaiheuttajien diagnostiikan, leviämisreittien kokeelliset ja simulointitutkimukset, riskiarviot ja erilaiset suojautumiskeinot.
"Tällaisissa tilanteissa tutkitun tiedon tarve korostuu. On hyvin tärkeää, että päästään heti tutkimaan, ja että meillä on menetelmät valmiina. Kukaan ei olisi tällä vauhdilla pystynyt hankkimaan, opettelemaan ja testaamaan tarvittavia laitteistoja. Tällaisessa tilanteessa täytyy saada sitä nopeaa ja ketterää tutkimustietoa aikaiseksi päätöksenteon tueksi", Sironen painottaa.
Sironen kuuluu myös DURABLE-tutkimushankkeeseen, jonka osana ovat Euroopan parhaat lintuinfluenssa-asiantuntijat. Kun tuli puhe siitä, voidaanko selvittää, leviääkö virus ilmalevitteisesti eläimestä toiseen, Sirosen tutkimusryhmä oli ainoa, joka E3-hankkeen ansiosta pystyi sanomaan ”meillä on valmiudet”.
"Sitä tässä nyt tutkitaan. Olemme keränneet näytteitä turkistiloilta, joiden eläimillä on todettu lintuinfluenssatartunta. Tutkimme miten virus aiheuttaa tautia, miten sairas eläin erittää virusta ja mistä virusta löytyy ympäristössä ja miten virus ylipäänsä on päässyt tarhoille."
Vaara piilee tartuntojen leviämisessä ihmisiin
Lintuinfluenssa voi tiettävästi siirtyä tällä hetkellä myös ihmisiin sairastuneen linnun ulosteiden tai kuolleiden lintujen kautta. Toistaiseksi kaikki infektoituneet ovat olleet kosketuksissa sairastuneisiin eläimiin. Virus ei siis leviä ihmisestä toiseen ja ihmisten tartunnat ovat harvinaisia.
Virus tarttuu pääosin kosketus- ja pisaratartuntana. Sairastuneen linnun lihan syömisestä voi myös saada tartunnan, mikäli lihaa ei ole kypsennetty täysin kypsäksi.
"Maailmalla on jo tällaisia tilanteita, missä lemmikkikissat ovat saaneet lintuinfluenssatartunnan raakaruokinnan seurauksena."
"Ihmisen influenssaviruksen leviämistä on tutkittu hyvin paljon ja sen tiedetään leviävän myös ilmateitse freteissä, joka on tämän viruksen käytetyin eläinmalli. Kun samoja kokeita on tehty lintuinfluenssalla, on havaittu, että virus ei leviä ilmateitse mutta viruksen muuntuessa tämä on yksi ominaisuuksista, joka saattaa sille kehittyä. Tämä on se, mitä nyt täytyy seurata tarkasti."
Vaikkei pandemiaa tulisikaan, taloudelliset seuraukset ovat merkittävät
Jos lintuinfluenssa pysyisikin vain eläinmaailman riesana, se vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan silti ihmisiinkin voimakkaasti. Lintujen joukkokuolemat ja eläintuotannolle aiheutuvat haasteet ovat jo nyt merkittävässä osassa.
"Mitä jos virus pääsee siipikarjaan ja joudutaan eläinten lopetukseen? Se on suuri taloudellinen menetys. Amerikassa vuonna 2022 siipikarjassa esiintyneet taudinpurkaukset aiheuttivat arviolta 3 miljardin dollarin tappiot."
Onneksemme lintuinfluenssa on influenssavirus. Influenssarokotteet ovat vanhoja tuttuja, ne muokataan joka vuosi uusiksi. Niin ikään lintuinfluenssaan on lääkkeitä ja mahdollisuus tuottaa rokote nopeasti.
E3-hanke lähti koronasyistä liikkeelle mutta tavoite on ollut estää ja hallita myös muiden taudinaiheuttajien leviämistä ja nykyisiä ja tulevia pandemioita.
Hankkeessa on yhteistyössä yli 200 eri alojen asiantuntijaa niin yrityksistä kuin tutkimuslaitoksistakin, mikä on mahdollistanut eri keinot reagoida, mitata, monitoroida sekä luoda teknologioita pandemioiden torjumiseen.
Lisätietoja lintuinfluenssasta sekä siihen varautumisesta voit lukea lisää ruokaviraston sekä THL:n sivuilta.